Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden lähes kaikille tuoda näkemyksiään esille ja löytää vertaistukea. Tarkoituksena ei ole kiistää sosiaalisen median hyötyjä vaan tehdä siitä entistä parempi.

Sosiaalisen median kautta kärjistetään yhteiskunnallista keskustelua, uhataan demokratiaa, normalisoidaan väkivaltaa ja vaikutetaan kielteisesti monien minäkuvaan. Tavoitteena on sosiaalisen median haittavaikutusten vähentäminen sekä kansallisen että kansainvälisen sääntelynkeinoin, lainsäädäntöä ja oikeushallintoa kehittämällä sekä tutkimuksen ja koulutuksen avulla.

Teknologiajätit keräävät meistä valtavat määrät tietoa, jonka avulla ne ohjaavat halujamme ja tunteitamme. Kukaan ei tiedä tarkasti, miten algoritmit vaikuttavat toimintamme. Sosiaalisen median yritysten ansaintalogiikkaan kuuluu oleellisesti se, että ihmiset saadaan viettämään mahdollisimman paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, millä on monia kielteisiä seurauksia.

Useissa tutkimuksissa on osoitettu sosiaalisen median algoritmien ohjaavan radikaalimman ajattelun pariin. Myös Facebookin oma sisäinen selvitys antaa tukea tälle näkökulmalle. Algoritmit ohjaavat samanmieliset keskustelemaan samanmielisten kanssa, mikä myös voimistaa ääriajattelua. Esimerkiksi YouTubessa tehdyn kommenttianalyysin mukaan 900 satunnaisesti valitusta kommentista vain 5 oli kriittistä. Tämä ns. kuplaantuminen ja keskustelun kärjistyminen heikentävät systemaattisesti ihmisten halua ja kykyä osallistua rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka on toimivan demokratian ydin.

Sosiaalinen media voi vaikuttaa heikentävästi etenkin nuorten mielialaan ja omakuvaan. Sosiaalinen media on läsnä aina ja tarjoaa jatkuvan vertailun mahdollisuuden kellon ympäri.  Oman suosion voi jatkuvasti tarkistaa omien julkaisujen tykkäysten yms. perusteella. Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola näkee selkeästi mielenterveyden ja somen välisen yhteyden: ” Mitä enemmän somea, sitä varmemmin on paha olla”. Lisäksi sosiaalinen media aiheuttaa ulkonäköpaineita. Suomalaisen tutkimuksen mukaan 16–24vuotiaista nuorista puolet kokee näin. Vaikuttajamarkkinointia ei säädellä vaan sen avulla voidaan markkinoida lapsille haitallisia tuotteita. 

Sosiaalisen median kautta voidaan viedä pohjaa tieteen ja tutkimuksen keinoin saavutetusta tiedosta. Valehteleminen ei ole valehtelua vaan osa sananvapautta. Vihapuhe ei ole vihapuhetta vaan osa sananvapautta. Maalittamisella ja vihakampanjoilla pyritään hiljentämään omalle näkökulmalle kriittisiä näkemyksiä. Esimerkiksi Venäjä hyödyntää näitä keinoja aktiivisesti vaikuttaakseen itselleen myötämieliseen poliittiseen kehitykseen. Nykyisellä oikeusjärjestelmällä ei ole resursseja ja keinoja puuttua riittävästi vihapuheeseen. Sananvapaus ei ole enää sananvapautta, jos pelko johtaa itsesensuuriin. 

Sosiaalinen media tarjoaa myös alustan kiusaamisen ja väkivallan normalisointiin. Poliisit näkevät, että väkivaltakulttuuri normalisoituu, kun ryöstö- ja väkivaltarikoksia kuvataan videolle ja videoita levitetään sosiaaliseen mediaan. 

Historoitsija Yuval Harari toteaa: ” Muutos ei ole yksilöiden vaan hallitusten ja yritysten vastuulla. Enkä luota lainkaan siihen, että yritykset sääntelisivät itse itseään. Teknologia yhtiöiden kehitystä voidaan säännellä”.  

Teknologian vaikutusten hallinnan tehostaminen on SDP:n tavoite. Pyrimme yhteistyössä rakentamaan sosiaalista media, joka on tutkitusti turvallinen käyttäjilleen ja tukee demokratiaa. Aluksi tavoittelemme:

1. Kansallista ja kansainvälistä tutkimustoimintaa on voimakkaasti lisättävä sosiaalisen median omistusrakenteiden avaamiseksi sekä sen poliittisten, kaupallisten ja teknologisten tavoitteiden ja vaikutusten selvittämiseksi
2. Suomen tulee käyttää täysipainoisesti mahdollisuuksiaan edistää luotettavaa datan käyttöä myös EU tasoisella sääntelyllä
3. Kaikki kiusaamista, valheita tai vihapuhetta sisältävä sosiaalisen median sisällöt poistetaan entistä nopeammin tai merkitään selkeästi.  Lisäksi tekijät / jakajat / alusta kantavat vastuun sisällöistä.
4. Algoritmien toimintalogiikka ja oletetut vaikutukset tehdään näkyväksi.
5. Tietosuojarikollisuuden torjuntaa on tehostettava
6. Puutumme aktiivisesti sosiaaliseen mediaan liittyviin mielenterveyden ongelmiin kartoittamalla ja ohjaamalla sen käyttöä neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja työterveydessä.

Lähteet:

Aro, Jessikka: Putinin trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta, Johnnny Kniga Kustannus, 2019

Tiittula, Markus: Taistelu totuudesta – Mikä salaliittoteorioissa koukuttaa? Ja miksi ne pitää ottaa vakavasti, Johnnny Kniga Kustannus, 2022

Ribeiro ,Manoel Horta, Ottoni Raphael, West, Robert, Almeida, Virgílio A. F. & Meira Jr. Wagner: Auditing Radicalization Pathways on YouTube 2019 https://www.researchgate.net/publication/338841952_Auditing_radicalization_pathways_on_YouTube

Koiranen, Ilkka: DISTORTING MIRROR Formation of party political sphere on social media in Finland, 2022 https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/153872/AnnalesB582KoiranenDISS.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 Erica Åberg, Aki Koivula & Iida Kukkonen: A feminine burden of perfection? Appearance-related pressures on social networking sites 2020 https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0736585319308111

Yuval Noah Hararin haastattelu Helsingin Sanomissa 24.9.2022 C5