KAUPUNGIN KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN
PÄÄTÖKSEN TEKO
Nykytilanne:
Helsingin toimialamalli ja pormestarimalli otettiin käyttöön vuonna 2017. Muutoksen vaikutuksia on arvioitu laajasti ja mallin haasteena on vallan keskittyminen. Käytössä on helsinkiläisiä osallistavia menetelmiä kuten osallistava budjetointi ja kerro kantasi -palvelu.
Ratkaisut:
– Vallan käyttöä Helsingin kaupungissa on tarkasteltava ja pyrittävä avoimempaan ja osallistavampaan päätöksen tekoon.
– Kaikkia asukkaita on innostettava osallistumaan yhteiseen vaikuttamiseen ja huolehdittava siitä, että kaikkien asukkaiden ääni kuuluu tasapainoisesti.
– Helsingin on rakennettava yhteistyötä sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa. Iso osa tämän päivän haasteista mm. eriarvoistuminen, ekologinen jälleenrakennus, turvallisuus sekä älypuhelinten ja sosiaalisen median haittavaikutukset vaativat yhteisiä ratkaisuja.
TALOUS
Nykytilanne:
Helsinki on hyvinvoiva ja varakas kaupunki. Kaupungin omat budjettiraamit ja tuottavuustavoitteet aiheuttavat jatkuvaa alibudjetointia esimerkiksi lakisääteisellä kasvatuksen – ja koulutuksen toimialalla. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen osalta Helsinki on valtion rahoituksen varassa.
Ratkaisut:
– Budjettiprosessin rakennetta tulisi muuttaa vastaamaan paremmin lakisääteisiä velvoitteita ja huomioimaan julkiset palvelut kannattavina sijoituksina.
– Osallistavaa budjetointia on kehitettävä, jotta kaikkien asukkaiden ääni kuuluu budjetti valinnoissa.
HENKILÖSTÖPOLITIIKKA
Nykytilanne:
Helsingin kaupunki kilpailee osaavasta työvoimasta. Helsingin palkkakaaos aiheutti vakavan mainehaitan työnantajakuvaan. Pienituloisille ammattilaisille Helsinki on kallispaikka asua. Johtamismalli on monin paikoin hiearkkinen ja päätöksiä ei tehdä siellä, missä ne vaikuttavat.
Ratkaisut:
– Helsingin palkkaohjelmaa on jatkettava, jotta jokaisen työntekijän palkka riittää elämiseen.
– Henkilöstömitoituksista on pidettävä kiinni huolimatta hallituksen linjauksista.
– Lähdetään tekemään kokeiluja nelipäiväisestä työviikosta yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa
– Johtamisen laatua seurataan kattavasti ja johtamisen ongelmiin puututaan välittömästi.
– Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia oman yksikön toimintaan lisätään.
– Luodaan ennaltaehkäisevä toimintamalli työuupumuksen työyhteisölliseen käsittelyyn.
TYÖLLISYYS- JA ELINKEINOPOLITIIKKA
Nykytilanne:
Työvoimapalveluiden hoidon vastuun siirtyminen valtiolta kunnille vuoden 2025 korostaa Helsingin vastuuta palveluiden tehokkaasta hoidosta. Työttömistä aletaan perimään sakkomaksuja työttömyyden keston mukaan. Työttömien työllistämistä edistäviä palveluja on heikennetty. Esimerkiksi vuorotteluvapaa on poistettu. Työministeriön ennusteen mukaan työllisyystilanteen kehitys tulee olemaan koko Suomen tasolla heikkoa. Aktiivisella työllisyys- ja elinkeinopolitiikalla Helsingillä on mahdollisuus toimia koko Suomen talouden veturina.
Elinvoimaiset yritykset, joiden tuotteilla on kysyntää, ovat avain Helsingin korkeaan työllisyysasteeseen. Helsingin tulee aktiivisesti edistää kilpailukykyisten yritysten syntymistä ja olemassa olevien yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. On tärkeää, että elinvoimainen elinkeinoelämä huomioidaan kaikessa päätöksen teossa.
Työnhakijat kokevat työllistymisen haasteina oman terveydentilan, syrjinnän, itselle sopivien työpaikkojen tai sopivan osaamisen puutteen. Pitkittynyt työttömyys heikentää hyvinvointia. Jatkuvat kielteiset rekrytointipäätökset laskevat työnhaun motivaatiota. Työnantajat palkkaavat pitävät pitkäaikaistyöttömän palkkaamista riskinä. 300 sairauspäivärahan jälkeen henkilön tulee ilmoittautua työnhakijaksi, joten Suomessa on verrattain paljon työnhakijoina ihmisiä, jotka eivät ole työkykyisiä ja tarvitsevat apua eläkeasioiden selvittelyyn.
Ratkaisut:
– Helsingin kaupungin tulee laaja-alaisella yhteistyöllä kehittää uusia ja tehokkaita malleja erityisesti haastavassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tueksi.
– Yrityksille tulee tarjota konkreettista tukea tuotekehitykseen ja skaalaukseen sekä vientiin. Erityisesti palvelujen viennin kasvattamiseen ja kehittämiseen tulee panostaa.
– Yksin- ja pienyrittäjille on tarjottava tukea heidän omista lähtökohdistansa käsin.
– 1. työntekijän palkkaamista on helpotettava tarjoamalla kattavaa ja mahdollisesti myös taloudellista tukea työntekijän palkkaamiseen. Tarvitaan kattavaa opastusta työehtosopimuksista työterveyshuoltoon.
– Uusille yrittäjille on tarjottava tietoa ja tukea mahdollisuuksien mukaan heidän omalla kielellään.
– Helsinkiläisten ostovoimaa on pyrittävä vahvistamaan etenkin alimman tuloviidenneksen osalta, jotta yritystemme tuotteille löytyy ostajia.
– Työttömyysaika on nähtävä työnhaun lisäksi myös osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen aikana. Monipuolinen ja aktiivinen arki ehkäisee pitkittyneen työttömyyden haittavaikutuksia.
– Rekrytointisyrjintää tulee ehkäistä aktiivisesti mm. anonyymiä rekrytointia edistäen, viranomaisyhteistyötä kehittäen ja työnantajia valmentaen.
– Monialaiseen yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tulee panostaa.
– Yli 6 kuukautta työttömänä olleille on tarjottava terveydenhoitajan terveystarkastus.
– Työnhakijoista on seulottava systemaattisesti ne työnhakijat, jotka hyötyisivät eläkepäätöksestä.
– Työllisyys ja elinkeino toiminnot on kytkettävät tiukemmin kaupungin rakenteisiin.
KOTOUTUMINEN:
Nykytilanne:
Helsinki kasvaa merkittävästi maahanmuuton seurauksena. On elintärkeää saada uudet helsinkiläiset tuntemaan itsensä tervetulleiksi ja osaksi yhteisöä. Vanhemmille tarjotaan kielikoulutusta yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisessä. Kotoutumispalveluiden tarjoaminen on ulotettava työvoiman ulkopuolella oleviin maahanmuuttajiin erityisesti kotiäiteihin. Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kotoutumispalveluihin.
Ratkaisut:
– Neuvolat ohjaavat aktiiviseen suomen kielen opiskeluun.
– Vanhempia autetaan tukemaan lastensa koulunkäyntiä sekä osallistumaan kouluyhteisön toimintaan. Kouluissa tapahtuvaa vanhempien suomen kielen opiskelua laajennetaan.
– Vieraskielisten lasten ja nuorten tueksi tarvitaan osaavia opettajia, koulunkäynnin kummeja, monikielisiä ohjaajia ja tehostettua suomen tai ruotsin kielen opetusta yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
– Ihmisoikeuksia ja rasismin vastaista toimintaa tuetaan.
– Jonotusaika kotoutumiskursseille pyritään pitämään alle kahdessa kuukaudessa ja jokaiselle maahanmuuttajalle luodaan henkilökohtainen suomen kielen opiskelun ohjelma.
– Maahanmuuttajien mahdollisuuksia löytää suomalaisia ystäviä tuetaan yhdessä järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
– Monikielisellä ja -kanavaisella tiedotuksella maahanmuuttajia rohkaistaan osallistumaan Helsingin kaupungin kehittämiseen.
KASVATUS JA KOULUTUS:
Tavoite:
Kasvattaa hyvinvoivia lapsia, joista jokaisella on mahdollisuus pärjätä elämässä
Nykytilanne:
Oppimistulokset ovat olleet laskevalla suunnalla koko 2000-luvun. Koulu ei ole enää pystynyt tasaamaan kodeista lähtevää eriarvoisuutta, vaan oppimistulokset ovat sidoksissa vanhempien tulotasoon. Segregaatiota on sekä koulujen välillä että sisällä. Poikien oppimistulokset ovat merkittävästi heikompia kuin tyttöjen. Tarvitaan toimia tämän kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi.
Nuorten lisääntyneet mielenterveyden haasteet näkyvät koulussa. Esimerkiksi nuorten uupuminen on ollut kasvussa. Nuorilla on rohkeutta hakea apua ja sitä tulee tarjota tarpeen mukaan. Varhainen puuttuminen mielenterveyden haasteisiin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen on keskeistä.
Varhaiskasvatus myös ehkäisee syrjäytymistä, huono-osaisuuden kierteen periytymistä ja tasaa sosioekonomisia eroja lasten välillä, ja pienentää hyvinvoinnin ja terveyden eroja aikuisuudessa.
Nykyisen hallituksen toteuttamat leikkaukset vaikeuttavat koulutuksen tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti tämä on kohdistunut ammatilliseen koulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen.
Ratkaisut:
– Resurssien riittävyydestä tulee huolehtia. Koulutukseen panostaminen on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin.
– Koulujen eriytymiskehitykseen puututaan tarveperusteisen rahoituksella ja riittävällä opetus- ja oppilashuollon määrällä.
– Läksykerhojen tulee olla kiinteä osa koulua. Lisäksi koulujen ja etenkin matalasti koulutettujen vanhempien välistä yhteistyötä tulee kehittää.
– On otettava käyttöön yhteisöllisiä ja monipuolisia tapoja puuttua nuorten uupumiseen, kiusaamiseen ja mielenterveydenhaasteisiin.
– Varhaiskasvatuksen osallistuvien lasten osuutta tulee edelleen kasvattaa esimerkiksi laskemalla varhaiskasvatusmaksuja vähävaraisilta.
– Turvallisen oppimisympäristön toteutumista on seurattava systemaattisesti. Esimerkiksi väkivaltaisille oppilaille on tarjottava riittävä tuki, jotta lapsi itse tai luokkatoverit voivat kokea koulun turvalliseksi.
KULTTUURI JA VAPAA-AIKA:
Tavoite:
Aktiivinen kulttuurielämä vahvistaa hyvinvointia ja demokratiaa Helsingissä
Nykytilanne:
Hallituksen leikkaukset kohdistuvat erityisesti kulttuurikenttään. Kulttuuri on myös merkittävä työllisyyden ja yrittäjyyden lähde.
Lähikirjastot ja alueelliset kulttuurikeskukset, kaikissa kaupunginosissa toimivat demokratian, avoimen kansalaistoiminnan, lukemisen, harrastamisen ja digitaitojen edistäjinä
Lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastaa ja kehittää itseään turvaavat heidän kehitystään. Helsingissä on käytössä harrastamisen Suomen malli, jolla turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen.
Vilkas kulttuurielämä ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet tukevat ihmisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä vähentävät yksinäisyyttä.
Ratkaisut:
– Edistetään kulttuuria ja kulttuurisidonnaisia elinkeinoja tarvittaessa lisääntyvin kaupungin omin panostuksin.
– Helsinki tukee kaupunginosien omaa identiteettiä ja kulttuuria
– Vähävaraisille ja kaupungin vapaaehtoistyöhön osallistuville maksuton pääsy liikuntapalveluihin.
– Ilmaisten kulttuuritapahtumien järjestämistä ja monikanavaista ja -kielistä tiedotusta niistä tulee lisätä.
– Vaikuttava nuorisotyö toteutetaan nuorten lähtökohdista käsin erityisesti monikulttuurisuus näkökulmat huomioiden.
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ:
Tavoite:
Vähennetään asuinalueiden segregaatiota eli eriytymistä.
Nykytilanne:
Helsingin asukasmäärän oletetaan saavuttavan 700 000 asukkaan rajapyykin vuonna 2027. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa lähes jokaisen helsinkiläisen naapuriin rakennetaan jotain.
Pieni- ja keskituloisten on haastavaa löytää Helsingistä kohtuu hintaisia asuntoja. Hallituksen politiikka asettaa lisähaasteita kohtuuhintaiselle asumiselle. Asumistukea on heikennetty erityisesti helsinkiläisiltä eikä tukia enää myönnetä asumisoikeus asuntojen rakentamiseen. Valtion tukemat vuokra-asunnot eli ARA-toiminnot nykyisellään lakkautetaan ja siirretään ympäristö ministeriöön.
Helsingissä on hyvin toimiva julkinen liikenne, johon kohdistuu kustannuspaineita.
Ratkaisut:
– Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon riittävät peruspalvelut, alueen turvallisuus ja viheralueet asukkaille
– Merentäyttöjen ympäristövaikutukset tulee huomioida paremmin ja luonnon rannat pyritään jättämään rauhaan.
– Samalle alueelle tulee rakentaa sekä omistus, asumisoikeus että vuokra-asuntoja
– Helsinki tarvitsee kohtuuhintaisen asumisen ohjelman esimerkiksi oman ASO eli asumisoikeusasuntojen tuotantomallin.
– Lasten kouluteiden turvallisuuteen on panostettava erityisesti.
-Julkisen liikenteen hinnoittelu tulee olla sellaista, että matkustaminen ei ole tulotasosta kiinni.
SOSIAALI-, TERVEYS- JA PELASTUSPALVELUT
Tavoite:
Helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään laaja-alaisesti paitsi hyvin toimivilla sosiaali- ja terveystoimialan palveluilla, myös muiden toimialojen ratkaisuilla ja palveluilla.
Nykytilanne:
Ikääntyvien helsinkiläisten määrä kasvaa toistaiseksi, mikä asettaa paineita terveydenhuollon palveluille.
Edellisen hallituksen asettamasta hoitajamitoituksesta on saatu positiivisia tuloksia. Henkilöstön saatavuus on parantunut ja sairauslomat vähentyneet. Hoitotakuu on edesauttanut hoitoon pääsyä varhaisessa vaiheessa.
Helsingissä harkitaan terveyspalveluiden siirtämistä tuotettavaksi suuremmissa määrin yksityisille palveluntuottajille. On kuitenkin huomioitava, että Suomessa terveyspalveluiden tuottaminen on keskittynyt harvoille suurille yrityksille, joilla on mahdollista hyödyntää määräävää markkina-asemaa hinnoittelussa.
Sosiaalipalveluiden puolella nykyhallituksen leikkaukset heikentävät erityisesti lapsiperheiden, opiskelijoiden ja yksin asuvien taloudellista tilannetta. Esimerkiksi perheiden, joilla ei ole varaa kahteen lämpimään ateriaan, lasten harrastustoimintaa tai säänmukaiseen vaatetukseen, määrä on kasvussa.
Yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet. Yksinäisyys on vaarallisempaa terveydelle kuin tupakointi.
Ratkaisut:
– Terveysasemilla tulee ottaa käyttöön omatiimimalli, jonka avulla turvataan hoidon jatkuvuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.
– Helsingissä tulee säilyttää maksuton perusterveydenhuolto ja säilyttää perusterveydenhuollon 14 vuorokauden hoitotakuu.
– Kotihoidossa oleville helsinkiläisille tulee turvata mahdollisuus ulkoiluun tai muuhun kodin ulkopuoliseen virkistystoimintaan
– Asumispalveluiden määrän tulee olla suhteessa ikääntyvän väestön määrään
– Omaishoitajien lakisääteiset lepopäivät tulee turvata ja tarjota omaishoitajien jaksamista tukevia palveluja.
– On kehitettävä yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa, että jokainen helsinkiläinen saa tarvitsemansa lääkkeet ja ruoan.
– Lapsiperheiden kotipalvelun tulee jatkossakin olla maksutonta ja sen saajien joukkoa tulee laajentaa tarpeen mukaan.
– Jokaisen tarve sosiaaliseen elämään on tunnustettava ja pyrittävä etsiä keinoja vetää ihmisiä sosiaalisen elämän piiriin.